Jos viime viikon fiilikset tulivat afrosta, tämän viikon fiilikset ovat keskittyneet hyvin pitkälti omaan kehoon. Niin hassulta kuin se saattaa kuulostaakin, olen hahmotellut omaa selkärankaani ja etsinyt pään ja häntäluun yhteyttä liikkumisessa. Se on yllättävän vaikeaa (kun asiasta tekee vaikean ja) kun samalla pitää miettiä myös liikesarjoja ja liikelaatuja ja kuunnella musiikkia... Kyllä se selkäranka alkaa pikkuhiljaa hahmottua enemmän ja enemmän ja asiasta alan olla tietoinen sekä tarkkailla kehoani analyyttisemmin. On se analyyttisyys siellä ennenkin kulkenut mukana, mutta ehkä siihen on nyt enemmän aikaa kohdistaa oma fokusointi. Tuntuu että monta asiaa helpottuu ihan itsellään, kun ajattelee tietoisesti enemmän pään ja häntäluun yhteyttä.
Nyt alkaa myös oman rasituksen tarkkailu, sillä mittaamme leposykkeen jota voi pitkin vuotta verrata tähän ensimmäiseen. Siitä selviää mm. jos on palautumisen kanssa vaikeuksia tai on nukkunut liian vähän tai on liikaa stressiä. Veikkaan jo valmiiksi että joulun alla leposykkeeni on korkealla ja keväällä, koska ne ovat streessaavimmat vuodenajat.
Odotan vieläkin, että koulu alkaisi kunnolla ja pieni uupumisen tunne täyttäisi kroppani iltaisin. Siihen kyllä menee vielä aikaa ennen kuin kaikki prokkikset alkavat ja myös reenaus koulussa lisääntyy. Sitten varmaankin kirjoittelen, että olisi pitänyt osata nauttia siitä alkusyksystä kun päivät olivat niin leppoisia. Olen kehitellyt tässä jotakin muuta ei tanssillista koulun ulkopuolelle ja tänään on kuoron aika. Eilen olin vaatekurssilla, jossa tuunataan vanhoista vaatteista uusia. Se teki todella hyvää mielelle olla tekemisissä jossakin toisessa ulottuvuudessa kuin tanssi. Odotan samanlaista kokemusta tänään kuorolta..
Ensi viikolla alkaa jazz tanssi ja varmaankin rytmillä leikittelyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti