Tämän viikon ehdoton punainenlanka on ollut tunteiden vuoristorata. Viime balettitunti oli itselleni menestys, mutta edeltävä kauhistus. Jazzissa viime tunti oli täys kaaos kun taas edeltävä kevyttä kuin heinänteko. Tällaista tämä varmaan tulee olemaankin, yhtä suurta loikkaa niin eteen kuin taaksekinpäin. Tärkeintä silti on opettajien kannustus ja oma tsemppi. Turhan ankara itselleen ei pitäisi olla, sillä siitä tulee vain huono kierre ja tunne ettei mikään enää onnistu. Ehkä kannattaa keskittyä hyviin hetkiin sekä itsensä mollauksen sijaan harjoitella asioita, jotka tunnilla eivät menneet nappiin. Pitkäjänteisyys on siis tuleva valttikortti.
Kirjallisia töitäkin on jo ja itse aijon kirjoittaa asiatekstini house tanssista. Lajista löytyy hyvin selkeä joskin hieman suppeaksi jäänyt kuva. Ehkä lajista on vaikea kirjoittaa yleisesti, koska se perustuu niin paljon omaan tyyliin ja musiikin rytmin saamiseen omaan kehoon. Se ei ole niin tekninen laji kuin esimerkiksi baletti, vaikkakin siinä tiettyjä jatkatekniikoita käytetään. Ehkä lajia ei vain ole alettu analysoimaan sen tarkemmin. Itse kuitenkin lajista innostuneena haluaisin saada siitä lisää tietoa ja tutkia tarkemmin. Tiiviskurssi olisi aivan ruusu tähän kohtaan. Ympäri suomen house ei kuitenkaan tunnu olevan kovin suuressa suosiossa, toisin kuin Tukholman house tunneilla jotka olivat aina täynnä viimeistä nurkkaa myöden. Olisiko siis klubitanssin aika ja rytmien leikki vihdoin tulossa takaisin "muotiin"?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti